keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Muncheniin

Keskiviikko 26.4.

Tirolilainen vuoristojääkäri.

 
Vietimme aamupäivän Innsbruckissa käymällä Bergiselissä Tirolin Panorama -museossa. Se tarjoaa 360 asteen henkeäsalpaavan näkymän Tirolin itsenäisyystaisteluun Napoleonin sotien aikana 1809. Andreas Hoferin johtamat tirolilaiset kävivät tällä paikalla kolme taistelua baierilaisten  kanssa jotka olivat Napoleonin Ranskan liittolaisia. Panorama kertoi 13. elokuuta käydystä taistelusta, joka päättyi tirolilaisten häviöön.  Hofer teloitettiin Mantovassa 1810. Wienin kongressissa 1814 Tirol palautettiin Itävallalle.


13.8.1809 taistelu taitelijan kuvaamana.

26.4.2017 otettu kuva likimain samalta kohdalta.



Panoraman pohjana olevan maalauksen teki munchenilänen Michael Zeno Diemer v. 1896 ja hän kuvasi samalla myös Innsbruckin kaupunkia ja ympäröivää luontoa sekä tirolilaisia. Hän käytti taiteilijan vapautta, mm. kuvaamalla kaupunkia ympäröivät elokuiset alpit lumihuippuisiksi.

Yksityiskohta Diemerin panoraama-maalauksesta.


Kävimme myös kurkkaamassa Bergiselin hyppyrimäkeä, joka uusittiin Innbruckin olympialaisiin 1964. Me reilaajat muistimme katselleemme  ensimmäisiä tv-talviolympialaisia ja jännittämme Veikko Kankkosen hyppyä. Hän voitti kultaa pikkumäessä ja hopeaa isossa.



1964 Olympiakisat Innsbruckissa.


Bergiselin hypppyrimäki nyt.


Oli mukava kävellä Berginselin puistossa ja kuunnella lintujen kevätlaulua, Punarinta ihastutti tulemalla visertämään ihan metrin päähän.

Paluumatkalla nautimme Cafe Heidissä hyvät kahvit ja kevään ensimmäiset raparperileivokset sekä ostimme evästä junamatkaa varten.

Junan lähtöaika oli  12.40, mutta olimme jo hyvissä ajoin katselemassa aseman menoa. Kun menimme laiturille juna oli yllätykseksemme siellä, vaikka sen piti saapua Veronasta vasta 10 minuutin päästä. Löysimme helposti typötyhjän hytin, joka alkoi pian täyttyä ja jouduimme siirtymään ikkunapaikoiltamme keskemmälle, koska italiasta tulleet olivat varanneet paikat. Nuori mies kertoi, että he olivat tulleet Veronasta bussilla, koska lähellä Fortezzaa oli tapahtunut onnettomuus, jossa kaksi radan kunnostustöissä ollutta työntekijää kuoli ja kolme loukkaantui. Räjähdyksen vuoksi myös rata vaurioitui eikä ollut tänään toiminnassa.

Piirros Brennerin solasta rautatietunnelin suuaukolta 1800-luvun lopusta.


Eilen samaa reittiä tullessamme P. kiinnitti huomiota radan kunnostajiin. Rata oli hyvin mutkainen ja meni kapeista paikoista jo ennen Brennerin solaa. S. luki Ave Mariaa.
Kerroimme italialaisille nuorille miehille käynnistämme Venetsiassa ja Rivaltassa; he puolestaan olivat menossa Muncheniin hengailemaan.
Münchenissä satoi, kuten oli ennustettukin. Goethe -hotellimme sijaitsi turkkilaisalulla ja vaikutti olevan turkkilaisten omistamakin. Huone oli siisti ja huolimatta sijainnistaan vilkkaan kadun varrella, rauhalllinen. Matkaoppaassa hotellinne seutu kuvattiin alueeksi, joka ei sovi tiukkapipoisille. S:n pipo oli onneksi kadonnut jo matkalla Muncheniin. Toinen tappio tällä reissulla.
Odottelimme tovin sateen lakkaamista; kaupungille lähtiessämme taivaalta tulikin räntää. Respan tumma kaunotar kuittaili meille, että toimme lumisateen ja kylmän mukanamme Suomesta, kun olimme kertoneet lähteneemme lumisesta maasta.
Ruokapaiksi löysimme panimoravintola Der Pschorr´n., joka vaikeasta nimestään huolimatta osoittautui kelpo paikaksi. Alakerta oli täynnä olutta juovia ja meluavia nuoria miehiä, mutta ylhäällä oli rauhallisempaa ja muitakin ruokailijoita. Tilasimme kalaa ja parsa-annoksen, jotka molemmat olivat erinomaisia. Nuorten miesten meluun saimme selityksen tarjoilijaltamme Julialta: tänään pelataan jalkapallo-ottelu Bayern Munchenin ja Dortmundin välillä. Kummankin joukkueen värit ja laulut kaikuivat kaduilla. Viime reilimme Ernestin suosikkijoukkueen kannattajat lauloivat kadulla Yellow submarinen säveleen sanoitettua kannatuslaulua.