perjantai 2. toukokuuta 2014


Kotona vihdoin villasukat jalassa:



1. Kilometrejä kertyi viiden matkanpäivän aikana junalla n.2700.



2. Näimme maailman perintökohteita: Bremenissä vanha kaupungintalo ja Rolandin patsas, Bruggessa vanha historiallinen keskusta ja Belfort-kellotorni, Brysselissä Grote markt-aukio, Pariisissa Seinen rannat.  Trierissä roomalaisvallan rauniot ja molemmat keskustassa olevat kirkot, tuomiokirkko ja Liebfraukirche. Kölnin tuomiokirkko oli vähällä unohtua.


3. Euroopan historia on sotien historiaa. Rooman imperiumin laajeneminen ajanlaskun alun molemmin puolin ulottui Reinille asti. Trierissä oli roomalainen silta, kylpylöiden, tornien ja basilikan raunioita. Westfalenissa tehtiin 30-vuotisen sodan rauha. Ensimmäisen maailmansodan rauhansopimus tehtiin Versailles'ssa ja toinen maailmansota päättyi Pariisin rauhaan. Kävimme Normandian maihinnousun tapahtumapaikalla. Ranskan lukuisat vallankumoukset ja niiden muistomerkit osuivat Pariisin kävelyreittimme varrelle.

4. Maahanmuuttajat ja pakolaisuus näkyi jo tultuamme Bremeniin, jossa on paljon turkkilaisia ja Afrikasta tulleita. Vielä enemmän se näkyi Brysselissä ja Pariisissa, Cherbourgissa kävimme aiheeseen liittyvässä valokuvanäyttelyssä ja Titanic-näyttely muistutti siitä, että aiemmin Euroopasta, Suomestakin, lähdettiin Amerikkaan.



5. Elokuvat, kirjat ja musiikki: Grimmin sadun Bremenin soittoniekoista luimme ennen matkaa, Brugge tuli tietoisuuteemme elokuva In Bruges-kukkoilijat kautta - jossa kaunis kaupunki vieroittaa rikoksen polulta. Cherbourgin sateenvarjot elokuva innoitti meidät Atlantin rannalle. Pariisista on Viimeinen tango ja Pont de Neuf sekä useita nuoruutemme ranskalaisia elokuvia.



6. Kiitokset kaikille, jotka auttoivat meitä matkan toteuttamisessa ja matkavarusteiden hankkimisessa. Kiitokset myös alla olevan kuvan tuntemattomalla naiselle, joka on tuomassa meille penkille unohtunutta sateenvarjoa.


 
In our minds we remain nomads
one among the millions
who move every single day
to another place, another state of mind
 
Luc Vanlaere


torstai 1. toukokuuta 2014



Vappu Trierissä

Trier on Saksan vanhin kaupunki, jonka jo muinaiset roomalaiset perustivat ennen ajanlaskumme alkua. Roomalaisvallan ajalta on vielä paljon merkkejä näkyvissä katukuvassa.

 

Roomalaissilta ensimmäiseltä vuosisadalta, joka on tuloväylä kaupunkiin Moselin yli.

Keisarin kylpylän muurit 4. vuosisadalta ovat kestäneet nykypäiviin asti.
 






Palanen historiaa ajan ja vihreyden patinoimana.
Vappuaamu vaaleni aurinkoisena ja lämpimänä. Saimme nauttia monipuolisesta aamiaisesta viihtyisässä hotellissamme. Kaikki yksityiskohdat oli hyvin valmisteltu. Jopa varpusille oli annettu syömistä ruokasalin eteen, jotta saatoimme seurata ikkunasta niiden ateriointia. Siirappimaista musiikkia pan-huilulla ja päälle päätteeksi lasi samppanjaa.
 
Marxin syntymäkodista on tehty museo. Odottelimme sen oven edessä jonkin aikaa, vaikka se olisi pitänyt olla jo tunti sitten avattu. Lopulta nuori nainen saapui anteeksipyydellen avaamaan oven. Sieltä saimmekin vapun kunniaksi rautaisannoksen Euroopan poliittista historiaa 19. ja 20. vuosisadalta sekä Marxin ja hänen perheensä elämästä.
 
Sää oli museokäynnin aikana muuttunut pilviseksi. Sen jälkeen kävelimme vanhassa kaupungissa katsellen tärkeimpiä nähtävyyksiä. Sade alkoi hiljalleen kiihtyä kävelymme aikana.

Marx muodissa?

Neitsyt Maria Liebfraukirchen oven suussa.
 

Nuorten iloista vapun viettoa
Mikä on tämä korea puu?


EU-vaalit tulossa.
Emme onnistuneet lukuisista yrityksistä huolimatta saamaan netin kautta bussilippuja Hahnin lentokentälle. Turisti-infon rouva sai liput lopulta omalla luottokortillaan. Bussin lähtöpaikastakin oli epäselvyyttä, koska liikennettä hoitava yhtiö ei ollut ilmoittanut uusista pysäkkijärjestelyistä infoon.
 
Loppu hyvin. Kaikki hyvin. Pääsimme bussin kyydissä Hahniin.
 

Jalkoja tarvittiin tässä reissussa. Kiitos niille!

 

Rheda-Widenbruckissa

Gare du Nordin asema Pariisissa, josta THA lähti kohti Brysseliä.


Fiini punapenkkinen Thalys-juna vetää meidät juntitkin Pariisista Brysseliin. Ilmainen internet ei kuulu interreilaajalle. Sen tiedon saa vasta sitten, kun syöttää kengännumeronsa ja isoäidin kirjautumisohjelmaan.  Matka sujui rattoisasti ja vaihto Kölnin junaan onnistui huolimatta vajaan 10 minuutin vaihtoajasta. Saksan ICE- juna yllätti mukavuudellaan  ja selkeillä tiedotuksillaan - siellä muistutettiin ottamaan kaikki tavarat, mm. sateenvarjo mukaan junasta
lähtiessä. Se olisikin ollut tarpeen, jos olisimme poistuneet junasta ennen Rheda-Wiedenbruckia.

Tämä paikka tuli lyhyen vierailumme aikana tutuksi Sissin lapsuuden ystävän ja hänen miehensä ansiosta. Suomesta on moni nuori nainen lähtenyt Saksaan opiskelemaan ja jäänyt sille tielleen - rakastunut, perustanut perheen ja kotiutunut tänne. Vietimme iloisen illan perheen talossa naiset muistellen yhteisiä aikoja ja miehet katsoen jalkapallo-ottelua Bayer-München - Real-Madrid.

Sissi ja Sputnik terassilla Widenbruckissa.
Widenbruckin vanhoja taloja ja kirkko.

Ratskeller on vanha kapakka Widenbruckin keskustassa.

Hurjia kuvia Ratskellerin julkisivussa.

Ratskellerin lasimaalaus.



Hyvin nukutun yön jälkeen saimme vielä asiantuntevan opastuksen sekä vanhaan Wiedenbruckin keskustaan että Rhedan linnan alueelle.
Wiedenbruckista löytyy historiatietoja jo ennen 1000-lukua. 30-vuotisen sodan ajoilta on säilynyt monia taloja huolimatta Ruotsin suurvalta-ajan tuhotöistä, joissa meitä suomalaisiakin oli mukana. Olemme Westfalenissa, jossa lopulta tehtiin rauha vuonna 1648. Katolisen Wiedebruckin  talot olivat koristeltuja, julkisivuissa oli opettavaisia  kultakirjaimin kirjoitettuja lauseita ja vanhaa oli säilynyt yllättävän paljon. Pääsimme jopa käymään vanhan raatikellarin ravintolaan, vaikka meillä  ei ollut aikaa jäädä nauttimaan talon palveluista.

 Hoit dich vor de katzen de vorr licken und achter kratzen. Varo kissoja, jotka edessä nuolevat, mutta takana raapivat. Varoittaa teksti tämän talon päädyssä, jonka restaurointi tuli maksamaan yli miljoona euroa.


Rhedan linna on paikallisen ruhtinassuvun jälkeläisen yksityisomistuksessa. Kesäisin sinne järjestetään opastettuja kierroksia yleisölle ja linnan kirkossa pidetään juhlapyhinä jumalanpalveluksia. Alueella on hyvin laitettu puutarha, joka kauneudessaan vetää vertoja Pariisin puutarhoille. Lisäksi siellä on mylly virastorakennuksia ja juhlatalo, jossa mm. vihitään aviopareja. Alustalaiset viljelivät pellavaa siitä on merkkejä taloissa ja kadunnimistössä.


 

 

 

Kevät toi, kevät toi maalarin...


Paikkakunnalle olisi ollut mukava jäädä vaikka viikoksi pyöräilemään, mutta kiire Trieriin sai jättämään vehreän ja historiaa tulvivan seudun.

Kölniin asti reitti oli tuttu, mutta Koblenzin jälkeen saimme haukkoa henkeämmeMosel-joen laakson mahtavien maisemien takia.  Toisella puolelle leveä, vuolas joki kauniine rakennuksineen toisella puolella jyrkkä ja korkea pengerretty rinne viiniköynnöksin. Välillä juna sukelsi tunneliin.

Trierissä majoituimme romanttiseen Astoria-hotelliin.