torstai 1. toukokuuta 2014

Rheda-Widenbruckissa

Gare du Nordin asema Pariisissa, josta THA lähti kohti Brysseliä.


Fiini punapenkkinen Thalys-juna vetää meidät juntitkin Pariisista Brysseliin. Ilmainen internet ei kuulu interreilaajalle. Sen tiedon saa vasta sitten, kun syöttää kengännumeronsa ja isoäidin kirjautumisohjelmaan.  Matka sujui rattoisasti ja vaihto Kölnin junaan onnistui huolimatta vajaan 10 minuutin vaihtoajasta. Saksan ICE- juna yllätti mukavuudellaan  ja selkeillä tiedotuksillaan - siellä muistutettiin ottamaan kaikki tavarat, mm. sateenvarjo mukaan junasta
lähtiessä. Se olisikin ollut tarpeen, jos olisimme poistuneet junasta ennen Rheda-Wiedenbruckia.

Tämä paikka tuli lyhyen vierailumme aikana tutuksi Sissin lapsuuden ystävän ja hänen miehensä ansiosta. Suomesta on moni nuori nainen lähtenyt Saksaan opiskelemaan ja jäänyt sille tielleen - rakastunut, perustanut perheen ja kotiutunut tänne. Vietimme iloisen illan perheen talossa naiset muistellen yhteisiä aikoja ja miehet katsoen jalkapallo-ottelua Bayer-München - Real-Madrid.

Sissi ja Sputnik terassilla Widenbruckissa.
Widenbruckin vanhoja taloja ja kirkko.

Ratskeller on vanha kapakka Widenbruckin keskustassa.

Hurjia kuvia Ratskellerin julkisivussa.

Ratskellerin lasimaalaus.



Hyvin nukutun yön jälkeen saimme vielä asiantuntevan opastuksen sekä vanhaan Wiedenbruckin keskustaan että Rhedan linnan alueelle.
Wiedenbruckista löytyy historiatietoja jo ennen 1000-lukua. 30-vuotisen sodan ajoilta on säilynyt monia taloja huolimatta Ruotsin suurvalta-ajan tuhotöistä, joissa meitä suomalaisiakin oli mukana. Olemme Westfalenissa, jossa lopulta tehtiin rauha vuonna 1648. Katolisen Wiedebruckin  talot olivat koristeltuja, julkisivuissa oli opettavaisia  kultakirjaimin kirjoitettuja lauseita ja vanhaa oli säilynyt yllättävän paljon. Pääsimme jopa käymään vanhan raatikellarin ravintolaan, vaikka meillä  ei ollut aikaa jäädä nauttimaan talon palveluista.

 Hoit dich vor de katzen de vorr licken und achter kratzen. Varo kissoja, jotka edessä nuolevat, mutta takana raapivat. Varoittaa teksti tämän talon päädyssä, jonka restaurointi tuli maksamaan yli miljoona euroa.


Rhedan linna on paikallisen ruhtinassuvun jälkeläisen yksityisomistuksessa. Kesäisin sinne järjestetään opastettuja kierroksia yleisölle ja linnan kirkossa pidetään juhlapyhinä jumalanpalveluksia. Alueella on hyvin laitettu puutarha, joka kauneudessaan vetää vertoja Pariisin puutarhoille. Lisäksi siellä on mylly virastorakennuksia ja juhlatalo, jossa mm. vihitään aviopareja. Alustalaiset viljelivät pellavaa siitä on merkkejä taloissa ja kadunnimistössä.


 

 

 

Kevät toi, kevät toi maalarin...


Paikkakunnalle olisi ollut mukava jäädä vaikka viikoksi pyöräilemään, mutta kiire Trieriin sai jättämään vehreän ja historiaa tulvivan seudun.

Kölniin asti reitti oli tuttu, mutta Koblenzin jälkeen saimme haukkoa henkeämmeMosel-joen laakson mahtavien maisemien takia.  Toisella puolelle leveä, vuolas joki kauniine rakennuksineen toisella puolella jyrkkä ja korkea pengerretty rinne viiniköynnöksin. Välillä juna sukelsi tunneliin.

Trierissä majoituimme romanttiseen Astoria-hotelliin.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti