sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Rivaltassa - Mincio Valley


Sunnuntai 23.4.

Kirkonkellot, jotka soivat kuin Big Ben, herättivät meidät. Hetken S. luuli olevansa Lontoossa, vaikka ei ole siellä koskaan käynyt. Kyyhkyset kujersivat, kun kävelimme aamupalalle läheiseen Kojoottibaariin. Kaksi kylän miestä tupakoi terassilla ja muut miehet joivat kahvia ja keskustelivat äänekkäästi baarin sisällä. Viereiseen pöytään istuutui kolme hienoa rouvaa, joista yksi sai runsasta huomiota baariin tulleilta nuorilta. Ehkä hänellä oli jokin juhlapäivä.





Kiersimme pyörillä n. 50 km  Mincion jokilaakson puistoalueen ympäri ensin Goitoon, sieltä Soaven kautta Mantovaan ja takaisin Rivaltaan. "Puisto" reitin varrella on suurimmaksi osaksi normaalia maanviljelyskäytössä olevaa peltoa, jossa kasvaa heinää , maissia ja muita viljalajeja. Varsinainen luonnonsuojelualue on syvemmällä kosteikolla. Peltojen kasteluvesikanavat virtaavat teiden varsilla.  Kukot kiekuivat ja pensaikot olivat täynnä monenlaista sirkutusta, raksutusta ja vihellystä. Kukkuu se käki täälläkin eikä vain Karjalan kunnailla. Sitten ohitimme useita kalkkunoiden keskitysleirejä. Maantien pientareet olivat kapeat ja autot ohittelivat kovaa vauhtia; pysähdyimme Ave Maria -muistopaikalla ja pyysimme varjelusta, joka oli tarpeen monessa paikassa.


Sotasankareille 1926 pystytetty muistomerkki Goitossa.

Melko pitkään ajelimme maaseutua ennen kuin löysimme pyörätien, joka kulkee Garda -järven ja Mantovan välillä. Pyörätietkin olivat kapeita ja kuoppaisia. Koska olimme matkalle Mantovan suuntaan meitä vastaan tuli paljon paikallisia pyöräilijöitä ja kokonaisia perheitä, jotka olivat lähteneet pyhäpäivän viettoon. Lähellä kaupunkia olevien järvien rannat olivat täynnä piknik-kansaa.

 


Kävimme lyhyellä kierroksella Mantovan vanhassa renesanssikeskustassa, mutta näin sunnuntaina sekin oli täynnä turisteja.  Paluumatkalla Mantovasta Rivaltaan tapasimme veronalaisen pariskunnan, joka oli liikkeellä sähköpyörillä. Löysimme muutaman yhteisen sanan englantia, italiaa ja saksaa, joilla saimme selvitettyä, mistä olimme ja mihin olimme menossa

Lämpötila oli tänä kauniina kevätpäivänä viiden jälkeen sellainen, että saatoimme nauttia päivän pitsat joen rannalla. Tämän rauhallisen pikkukylän koirat saattelivat meidät haukuillaan takaisin majapaikkaamme.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti